Gesterbyn päiväkoti - kohti uusia kokemuksia

Syksy on jo pitkällä. Tuntuu myös siltä, että viime syksystä on todella pitkä aika. Olen oppinut paljon viime lukuvuodesta. Tänä syksynä oli helpompi aloittaa työt päiväkodin taidepedagogina.

Viime vuosi oli opettavainen. Nyt tiedän paremmin, mikä taidetoiminta toimii pienten lasten kanssa ja mikä ei toimi. Vaikka kokemusta on kertynyt, suuntaan silti eteenpäin. Minulle on hahmottunut paremmin ne taidekasvatuksen kehykset, minkä sisällä voin lasten kanssa kokeilla, oppia, heittäytyä ja tutkia. Näiden kehysten ymmärtäminen on tärkeää, jotta taidetoiminta tukee pienten lasten kehitystä ja ilmaisua.

Lapset ovat myös opettaneet minulle paljon. Lasten ilo, energia, ennakkoluulottomuus ovat rohkaisseet minut mm. ohjaamaan draamaa ja laulattamaan lapsia. Tämä on ollut parasta - haastaa itseään ja sallia hassuttelu (vaikka aina ei pysyisikään nuotissa).

Sain maalata päiväkotiin vihreän seinän kaikkien ryhmien iloksi. Vihreä seinä mahdollistaa seikkailun eri paikkoihin "Green screen" menetelmällä.

Pienryhmissä olemme käsitelleet aihetta "minä ja muut". Lapset sanallistivat kehon osia samalla, kun he tekivät varjoteatterinukkeja. Nuket seikkailivat lasten varjoteatteriesityksissä.

 Tutustuimme myös tuntoaisteihin ja lapset saivat valokuvata asioita, mikä tuntuu pehmeältä, kovalta, painavalta yms.

 Viime keväänä lapset tutustuivat onnellisuuden tunteeseen. Osa viskareista pääsivät toteuttamaan yhteismaalausta Kirkkonummen kirjaston viereiseen remonttiseinään. Lasten viime keväänä tehdyt onnellisuudesta kertovat piirustukset kiinnitettiin retkimatkalla maalaukseen. Marraskuussa lasten käsimaalaukset ja piirustukseen saavat näkyvyyttä Kirkkonummen valotaideteoksissa. Näin julistamme Suomi 100 juhlavuotta. On tärkeä tietää, mikä tekee tämän päivän lapset onnellisiksi.

Haapajärven päiväkoti: Hatut metsässä

Teimme metsäretkellä kivat hatut Pellava-ryhmän ja viskareiden kanssa. Nämä merirosvo- ja prinsessahatut olivat niin mieluisia tehdä ja pitää, että ohjetta kannattaa jakaa toisillekin!

Yhtä hattua varten tarvitsee kaksi sanomalehtiaukeamaa. Ne avataan ja annetaan olla päällekkäin:

Aukeama taitetaan puoliksi niin, että avoin reuna jää alas taittelijaa kohden:

Lehti taitetaan vielä puoliksi, jotta saadaan yläreunan keskikohta selville:

Viimeisin taitos avataan:

Yläkulmat taitetaan kolmioiksi keskiviivalle asti:

Toistetaan sama toiselle yläkulmalle:

Alahelmasta taitetaan kaksi lehteä kolmioiden päälle:

Koko komeus käännetään ympäri:

Kummaltakin sivulta taitetaan pystysuunnassa kaistaleet. Mitä pienempään päähän hattu tulee, sitä leveämpi kaistale kannattaa kääntää:

Lopuksi taitetaan tämän puolen alahelma kolmion päälle:

Hatun voi koristella haluamallaan tavalla. Me laitoimme metsässä hatun reunoille kaksipuolista teippiä, johon oli helppo asetella esimerkiksi kukkia, lehtiä ja pikkukeppejä. Hatuista tuli upeita!

Hatut päässä oli kiva leikkiä ja puuhailla metsässä!

Haapajärvi: Uuden äärellä

Elokuusta alkaen Haapajärven päiväkodissa taidepedagogi on siirtynyt kokonaan työskentelemään 3-5 -vuotiaiden ryhmään, Pellaviin. Ryhmässä on paljon uutta: uusia lapsia, uusia aikuisia ja uusia tiloja. Alkusyksy ryhmässä on mennyt tutustuessa uusiin ihmisiiin ja toimintatapoihin. Yhdessä ollaan mietitty sääntöjä ja päivän kulkua - ja tietysti retkeilty lähimetsässä!

Ensimmäisellä metsäretkellä kertasimme mitä kaikkea pitää muistaa, kun lähdemme metsään. Kuvasimme muistiin: kumpparit, kurikset ja liivi päälle. Kuvasimme myös mitä metsässä saa tehdä: syödä mustikoita ja kerätä ja kosketella esimerikiksi lehtiä ja keppejä. Muistelimme myös mitä ei saa kerätä ja tuhota: sieniä, hyönteisiä ja niiden koteja sekä sammalta. Kuvista koottu taulu muistuttaa metsäretkeilijöitä aina metsään lähtiessä!

Jokaisen retken jälkeen suut ovat olleet sinisinä mustikoista. Suuhun on löytynyt myös muutama ahomaanmansikka ja vadelmakin! Herkuttelun jälkeen laulu ja tarinointi ovat luistaneet mukavasti. Mustikoilla olemme myös piirtäneet metsässä. Metsäiset kuvat koristeltiin kanervankukilla ja muilla kasveilla.

Eläimet kiinnostavat kovasti. Pikkuetana löytyi metsäpolulta ja sitä ihmeteltiin. Mistä etanat tykkäävät? Sienissä on ainakin etanan puremia. Pieni etana sai uuden kodin sienestä.

Vaikka sieniin ei saa lapset koskea, ne kiinnostavat kovasti. Metsäretkillä mukana on Oppi&Ilo -sarjan luontoretkikortit. Sieltä voi etsiä kuvia esimerkiksi sienistä ja tunnistaa niitä. Löysimme metsästä jopa supermyrkyllisen valkoisen kärpässienen. Siitä otimme useita valokuvia, olihan se niin kammottavan kaunis!

Hyvää kesää Gesterbystä ja Ravalssista!

Kesäkuussa lapset tekivät omia kesä- ja taikanaamioita. Tämä oli jännittävä hetki monelle, kun piti ollakin liikkumatta ja olla hissukseen muiden levittäessä kosteita kipsisuikaleita omille kasvoille. Kuuntelimme rauhallista musiikkia ja hetkestä tuli alkujännityksen jälkeen leppoisa ja rauhoittava. Ehkäpä rauhallisia hetkiä voisikin vaalia enemmänkin päiväkodin arjessa. Rauhoittuminen antaa lepohetken niin aivoille kuin koko keholle menevien leikkien tasapainoksi.

Lapsista otettiin myös valokuva naamio kasvoilla ja se liimattiin paperille. Taustalle maalattiin naamion taikoja. Naamio päällä pystyi mm. lentämään, taikomaan talven ja kesän, muuttumaan Elsaksi.

 Aurinkoisena päivänä lapset saivat tehdä savitöitä ulkona. Niistä tuli hienoja, kun lapset keksivät yhdistää niihin luonnonmateriaaleja. Hienoa luovuutta!

Sokerimaalaus innoitti tutkimaan ja ihmettelemään uusia kuvioita. Tässä kaikki onnistui! Osa pienistäkin uskaltui kokeilemaan.

Hyvää kesälomaa toivottavat myös kummitukset ja hirviöt!

Masalan kesäkuulumiset

Kesäkuun aikana olemme lasten kanssa tehneet kesätaidetta ulkona koko päiväkodin voimin. Aurinkoisina päivinä lasten on ollut mukava piipahtaa ulkoleikkien lomassa taidepajassa. 

Olemme tutkineet eläinten maailmaa muovailemalla eläimiä muovailuvahasta ja laittaneet ne liikkumaan animaatiossa. Lisäksi aurinkoisena päivänä saimme loistavan tilaisuuden tutkia eläinten varjoja piirtämällä. 

Sateisena päivänä hiekka oli sopivan märkää ja kokeilimme hiekkapiirustusta. Innokkaat piirtäjät loihtivat upeita kuvia. 

Ulkona taiteilu innoitti myös luonnonmateriaalien käyttöön, joista teimme luonnonmateriaalimandaloita. 

Lisäksi olemme maalanneet aitoihin kiinnitetyille isoille papereille kesäkuvia päiväkodin pihaa piristämään. 

 Vieitimme päiväkodissa myös juhannusjuhlaa, jonka yhteydessä teimme juhannuspuut kietomalla kangassuikaleita metsästä löydettyihin oksiin. 

 Iloista ja taiteellista kesänaikaa toivottaa Masalan päiväkoti!

Gesterbyn keväiset terveiset

Kevättalvella aloitimme lasten kanssa "lasten päivä" projektin, jonka lähtökohtana oli saada jokainen ryhmän lapsi näkyviin ja kuuluviin. Lapset ottivat tämän projektin omakseen ja odottivat kovasti omaa päiväänsä. Jokainen lapsi sai tuntea olevansa erityinen.

Lisäksi pohdimme tiimimme kesken, miten saisimme lapset ymmärtämään historian käsitettä liittyen Suomi 100 juhlavuoteen. Lähdimme avaamaan historian käsitettä lasten oman elämänkaarensa kautta. Lapset toivat kotoaan omia valokuvia omasta vauva-ajastastaan tähän päivään saakka. He saivat esitellä niitä muille "johtajan" istuimelta itsetehty "johtajan päähine" päässä.

Suuremman joukon edessä huomion keskipisteenä oleminen voi tuntua lapsesta kuten aikuisestakin toisinaan jännittävältä. Tästä syystä haastattelimme ja videokuvasimme lapsia erikseen vain parin aikuisen kesken. Lapset saivat rauhassa kertoa asioita itsestään kuten perheestään, ystävistään, lempileikeistään ja omista unelmistaan. Lopuksi katsoimme videoita yhdessä koko porukalla. Päivän lapsi sai myös vaikuttaa päiväkodin kulkuun ja päättää, mitä tänään laulettaisiin, leikittäisiin yms.

Lapset tekivät myös taikakuvia green screen -menetelmällä, missä he saivat lähteä kuvankäsittelyn keinoin omalle mielikuvitusmatkalle. Ohjeistin lapsia pohtimaan sellaista paikkaa, missä heillä on hauskaa ja hyvä olla. Kuvista tulikin eräänlaisia voimakuvia, sillä lapsi sai irrottautua todellisuudesta. Lapsi ei ollut myöskään ainoastaan kuvauskohde, vaan hän oli aktiivinen osapuoli ja sai vaikuttaa kuvan rakentamisen prosessiin. Kuvissa lapsi pääsi kuvaseikkailuun tai toteuttamaan haaveitaan tanssijana, prinsessana, formulakuljettajana yms. Eräs poika halusi matkustaa kotikaupunkiinsa Ukrainaan mumminsa luokse - sieltä hän lähettää lentosuukkoja mummilleen.

Suomikerhossa olemme harjoitelleet mm. ruokasanastoa. Lapset halusivat tehdä matka-autot (autokodit), jonka rakentamisen yhteydessä harjoittelimme huonekalusanastoa ja värejä. Autopienoismallin rakentaminen motivoi selkeästi lapsia oppimaan myös uudempaa sanastoa. Matka-autoihin rakennettiin tuoleja, pöytiä, keittiö, lamppuja, sänky, kylpyhuone yms. Lopuksi he maalasivat matka-autot valitsemillaan väreillään. Meillä oli ahkera ja hyvä meininki!

Lisäksi lapsilla on ollut käytössä vihko, mihin he ovat kerranneet piirtäen kerhossa käsiteltyjä asioita. Teimme ruokakauppareissusta myös kuvakirjan book creatorilla. Matka-autot tulivat tietysti mukaan! Book creatorila oli näppärä äänittää lasten puhetta, miten he muistivat ja kuvailivat ruokasanastoa.  Tässä pieni pätkä kuvakirjasta:

Matka-autot ovat käyneet myös uimarannalla .


Keväällä olemme jatkaneet myös tunteiden käsittelyä ja tunnistamista. Tällä hetkellä tunneoloiden perheeseen kuuluu: iloinen, surullinen, pettynyt, kiukkuinen, pelästynyt ja onnellinen. Tunteet herättävät paljon keskustelua lasten keskuudessa. Lapset ovat hakeneet tunteille muotoa, ääriviivoja ja pintoja muotoilemalla, piirtämällä ja maalaamalla. Joillekin lapsille tunneolioista onkin tullut tärkeitä ja eräs lapsi piirtää niitä paljon omasta aloitteestaan.

Pienryhmissä olemme keskittyneet tunteista onnellisuuteen. Lapset ovat pohtineet itselleen tärkeitä asioita ja piirtäneet niitä näkyväksi. Osa näistä piirustuksista saakin mahdollisesti laajempaa näkyvyyttä Kirkkonummen keskustassa ensi syksystä lähtien. Olemme suunnitelleet yhteistyötä Kirkkonummen kunnan yhdyskuntatekniikkaosaston kanssa ja toivottavsti saamme lasten piirustukset osaksi suurempaa valotaideteosta! Olemme tästä kaikki todella innostuneita!

Monelle lapselle onnellisuuden tunne syntyi hyvistä muistoista kuten uima- ja mökkireissuista oman perheen kanssa - nameista, jäätelöstä, dinosaurusleikeistä, onkimisesta kuin myös siitä että pääsee nukkumaan äidin ja isän viereen.

Toukokuun puolella teimme myös kipsitöitä. Kipsissä oli paljon ihmeteltävää: ensin se oli jauhoa, sitten veden kanssa löllöä ja hetkessä se kovettuikin ja muuttui vielä lämpimäksi!

Oma kädenjälki jätettiin myös maalaamalla. Tutkimme vanhoja luolamaalauksia ja erityisesti muinaisten esi-isien kädenjälkiä, jotka oli toteutettu aikoinaan samalla roiskemaalausmenetelmällä. Myös Kirkkonummella, Vitträskissa on säilynyt vanhoja luolamaalauksia.