Gesterby

Kourallinen intoa, silmämääräistä jännitystä ja hyppysellinen ihmetystä! Nyt siitä tuli totta, kun minusta tuli taidepedagogi Gesterbyn Tikankolon ryhmään. Tikankolo ryhmässä on kaksikymmentäyksi 3-4–vuotiasta lasta ja minun lisäkseni lastentarhaopettaja sekä kaksi hoitajaa. Päiväkodissa on myös pienten lasten ryhmä Oravanpesä 1-3 –vuotiaille sekä eskari- sekä viskariryhmä Kuusenlatvat. Päiväkoti sijaitsee luonnonläheisyydessä ja kulttuurihistoriallisesti rikkaalla alueella. Aivan päiväkodin läheisyydessä on ihastuttava Gesterbyn museoalue. Alue on myös monikulttuurinen. Gesterbyn päiväkodin arvoihin kuuluu muun muassa vuorovaikutuksen, lapsilähtöisyyden ja leikin vaaliminen lasten päivittäisessä arjessa.

Olen ammatiltani kuvataideopettaja ja tottunut opettamaan kouluissa opetussuunnitelmien pohjalta. Nyt luvassa olisikin jotakin aivan muuta. Pieniä lapsia, joille oppiminen on leikkiä, elämä on ihmeellistä ja päiväkoti täynnä halattavia aikuisia. Tämä oli erilainen kokemus yläkoulussa toimineelle opettajalle.

Innostuin hakemaan tätä tehtävää siitä syystä, että ajattelen taidekasvatuksen kuuluvan myös varhaiskasvatukseen. Tämä on oikea suunta, jota haluan olla mukana viemässä eteenpäin. Taide kuuluu kaikille, vauvoista ja vaareihin.

Taidetta kuin myös taidekasvatustakin arvotetaan monella tavalla, mutta ajattelen niiden omaavan myös itseisarvon. Maailma muuttuu ja taide sen mukana. Ajattelen, että taiteen olemassaoloa ei kuitenkaan aina tarvitse perustella. Taiteesta ja taidekasvatuksesta syntyvät kokemukset voivat parhaimmassa tapauksessa tavoittaa ihmisen iästä, sukupuolesta, kansalaisuudesta ja ajasta riippumatta – viedä inhimillisyyden äärelle. Sinne missä ovat tunteet sekä kokemukset. Turvallinen tila missä ottaa riskejä onnistua kuin myös epäonnistua.

Tätä ajattelua ja siitä inspiroituvia uusia toimintamalleja haluan olla kehittämässä eteenpäin nyt Gesterbyn päiväkodissa. Pienten lasten ennakkoluulottomuus ja rikas mielikuvitus luovat pohjan monipuoliselle taideleikille. Samoin taidekasvatus voi olla mukana kehittämässä lasten kielellistä kehitystä, sosiaalisia taitoja sekä tunteidensäätelyä. Piirtämisestä voi löytyä yhteinen ymmärrys, kun yhteistä kieltä ei ole. Tekeminen jaetaan ja koetaan ryhmissä. ”Vau, me tehtiin toi yhdessä!” Taiteen avulla voidaan käsitellä myös tunteita ja harjoitella keskittymistä. Ja parhaimmassa tapauksessa kädentaidot tuovat onnistumisentunteita. ”Minä pystyn, osaan ja onnistun!”

Olen sydämeltäni kuvataidekasvattaja ja innostun yhtä paljon ohjauksessani olevien lasten ja aikuisten saavutuksista kuin omien töiden onnistumisista. Olen toiminut kuvataideopettajana pienten lasten ryhmissä kuvataidekoulussa, murros- ja lukioikäisten kanssa eri kouluissa. Omalla vanhempainvapaalla aloin ohjaamaan vauvojen värikylpytuokioita. Vaikka minulla on kokemusta eri ikäisten ohjaamisesta ja kassi täynnä ideoita, opetuskokemus on aina myös minulle uusi. Odotan oppivani myös jotakin uutta lapsilta tämän matkan aikana. Tästä minulla ei epäilystäkään. Monestihan lapsi opettaakin enemmän aikuista. Tämä on myös yksi syy, miksi kirjoitamme tätä blogia. Lasten kokemusten lisäksi toivomme blogin avaavan ajatuksia myös ohjaajien matkasta. 

Tästä se alkaa,

Henriikka