sunnuntai 14. toukokuuta 2017

Gesterbyn keväiset terveiset




Kevättalvella aloitimme lasten kanssa "lasten päivä" projektin, jonka lähtökohtana oli saada jokainen ryhmän lapsi näkyviin ja kuuluviin. Lapset ottivat tämän projektin omakseen ja odottivat kovasti omaa päiväänsä. Jokainen lapsi sai tuntea olevansa erityinen.

Lisäksi pohdimme tiimimme kesken, miten saisimme lapset ymmärtämään historian käsitettä liittyen Suomi 100 juhlavuoteen. Lähdimme avaamaan historian käsitettä lasten oman elämänkaarensa kautta. Lapset toivat kotoaan omia valokuvia omasta vauva-ajastastaan tähän päivään saakka. He saivat esitellä niitä muille "johtajan" istuimelta itsetehty "johtajan päähine" päässä.

Suuremman joukon edessä huomion keskipisteenä oleminen voi tuntua lapsesta kuten aikuisestakin toisinaan jännittävältä. Tästä syystä haastattelimme ja videokuvasimme lapsia erikseen vain parin aikuisen kesken. Lapset saivat rauhassa kertoa asioita itsestään kuten perheestään, ystävistään, lempileikeistään ja omista unelmistaan. Lopuksi katsoimme videoita yhdessä koko porukalla. Päivän lapsi sai myös vaikuttaa päiväkodin kulkuun ja päättää, mitä tänään laulettaisiin, leikittäisiin yms.

Lapset tekivät myös taikakuvia green screen -menetelmällä, missä he saivat lähteä kuvankäsittelyn keinoin omalle mielikuvitusmatkalle. Ohjeistin lapsia pohtimaan sellaista paikkaa, missä heillä on hauskaa ja hyvä olla. Kuvista tulikin eräänlaisia voimakuvia, sillä lapsi sai irrottautua todellisuudesta. Lapsi ei ollut myöskään ainoastaan kuvauskohde, vaan hän oli aktiivinen osapuoli ja sai vaikuttaa kuvan rakentamisen prosessiin. Kuvissa lapsi pääsi kuvaseikkailuun tai toteuttamaan haaveitaan tanssijana, prinsessana, formulakuljettajana yms. Eräs poika halusi matkustaa kotikaupunkiinsa Ukrainaan mumminsa luokse - sieltä hän lähettää lentosuukkoja mummilleen.




Suomikerhossa olemme harjoitelleet mm. ruokasanastoa. Lapset halusivat tehdä matka-autot (autokodit), jonka rakentamisen yhteydessä harjoittelimme huonekalusanastoa ja värejä. Autopienoismallin rakentaminen motivoi selkeästi lapsia oppimaan myös uudempaa sanastoa. Matka-autoihin rakennettiin tuoleja, pöytiä, keittiö, lamppuja, sänky, kylpyhuone yms. Lopuksi he maalasivat matka-autot valitsemillaan väreillään. Meillä oli ahkera ja hyvä meininki!

Lisäksi lapsilla on ollut käytössä vihko, mihin he ovat kerranneet piirtäen kerhossa käsiteltyjä asioita. Teimme ruokakauppareissusta myös kuvakirjan book creatorilla. Matka-autot tulivat tietysti mukaan! Book creatorila oli näppärä äänittää lasten puhetta, miten he muistivat ja kuvailivat ruokasanastoa.  Tässä pieni pätkä kuvakirjasta:




Matka-autot ovat käyneet myös uimarannalla .


Keväällä olemme jatkaneet myös tunteiden käsittelyä ja tunnistamista. Tällä hetkellä tunneoloiden perheeseen kuuluu: iloinen, surullinen, pettynyt, kiukkuinen, pelästynyt ja onnellinen. Tunteet herättävät paljon keskustelua lasten keskuudessa. Lapset ovat hakeneet tunteille muotoa, ääriviivoja ja pintoja muotoilemalla, piirtämällä ja maalaamalla. Joillekin lapsille tunneolioista onkin tullut tärkeitä ja eräs lapsi piirtää niitä paljon omasta aloitteestaan.





Pienryhmissä olemme keskittyneet tunteista onnellisuuteen. Lapset ovat pohtineet itselleen tärkeitä asioita ja piirtäneet niitä näkyväksi. Osa näistä piirustuksista saakin mahdollisesti laajempaa näkyvyyttä Kirkkonummen keskustassa ensi syksystä lähtien. Olemme suunnitelleet yhteistyötä Kirkkonummen kunnan yhdyskuntatekniikkaosaston kanssa ja toivottavsti saamme lasten piirustukset osaksi suurempaa valotaideteosta! Olemme tästä kaikki todella innostuneita!

Monelle lapselle onnellisuuden tunne syntyi hyvistä muistoista kuten uima- ja mökkireissuista oman perheen kanssa - nameista, jäätelöstä, dinosaurusleikeistä, onkimisesta kuin myös siitä että pääsee nukkumaan äidin ja isän viereen.



Toukokuun puolella teimme myös kipsitöitä. Kipsissä oli paljon ihmeteltävää: ensin se oli jauhoa, sitten veden kanssa löllöä ja hetkessä se kovettuikin ja muuttui vielä lämpimäksi!






Oma kädenjälki jätettiin myös maalaamalla. Tutkimme vanhoja luolamaalauksia ja erityisesti muinaisten esi-isien kädenjälkiä, jotka oli toteutettu aikoinaan samalla roiskemaalausmenetelmällä. Myös Kirkkonummella, Vitträskissa on säilynyt vanhoja luolamaalauksia.