Neidonkallion syksy värittyy aikamatkasta, väreistä, syksyn tunnelmista

 

 

Uusi syksy, uudet lapset, uusia aikuisia. Aloitamme alusta, tutustumme toisiimme, sääntöihin, arjen toimintoihin. Ilmaisukin on monelle uutta, jännittävää.

Tutkitaanpa värejä!

Tutkitaan sinistä! Lapset tuovat päiväkotiin sinisen pillin, sinisen siveltimen, delfiinin, käsineen… Luodaan sininen maailma:

Sinisessä maailmassa on kaksi vuorta. Vesi virtaa niiden välissä. Haetaan  siniseen maailmaan eläimiä, oksia, mitä tahansa tarpeellista.

Satu herää henkiin. Sininen sivellin on yksinäinen, mutta saa heti tiikeristä kaverin. Hevonen juo sinisellä pillillä vettä ja nukahtaa. Kirahvi kuolee, mutta delfiini on nopea ja jää eloon.

 

                  

 

Päiväkodin yhteinen teema vie meidät aikamatkalle. Tutkimme vanhoja kuninkaallisten kuvia. Ne ovat kaikki maalauksia, sillä kameraa ei ollut keksitty. Ritarit, kuninkaat, kuningattaret; jännittäviä kaikki. Miltä tuntuu, kun kruunu nostetaan päähän: selkä suoristuu, me kasvamme, katse asettuu kohti, nousemme suurina ja mahtavina muiden eteen. Kumarramme toisillemme.

 

Hirmuhallitsija-leikki on ihan parasta! Jännittävää nähdä, selviävätkö alamaiset hallitsijan oikuista: ”Hypi tasajalkaa, pese lamput, pyyhi pöydät, tuo ruokaa, kastele kukat…!” Alamaiset yrittävät parhaansa.

 

                          

                                                         Helkan vuoro olla Hirmuhallitsija

 

Hirmuhallitsijan henkivartijat huolehtivat hallitsijan turvallisuudesta. Henkivartijat saattavat viedä alamaisen tyrmään, mikäli hallitsija niin päättää. Aika usein näin käy:

 

                              

                                                             Anniina ja Elsa henkivartijoina

 

Kuninkaat ja kuningattaret asuvat linnoissa. Niissä on hämärää, kylmää, kosteata.

Linnoja voi rakentaa maitopurkeista, kavereista, palikoista, kankaista.

Linnassa voi kuulua askeleita, kolinaa, tuulen huminaa, kummituksen kuiskintaa.

Täällä syntyy jännittäviä tarinoita, äänimaisemia, piirroksia. Lastentarhanopettaja Marjo teki lasten kanssa hoviväkeä perunoista:

 

  

                              Immun taikuri                                                     Nellan prinsessa                                 Stellan prinsessa

Gesterbyn päiväkoti - kohti uusia kokemuksia

Syksy on jo pitkällä. Tuntuu myös siltä, että viime syksystä on todella pitkä aika. Olen oppinut paljon viime lukuvuodesta. Tänä syksynä oli helpompi aloittaa työt päiväkodin taidepedagogina.

Viime vuosi oli opettavainen. Nyt tiedän paremmin, mikä taidetoiminta toimii pienten lasten kanssa ja mikä ei toimi. Vaikka kokemusta on kertynyt, suuntaan silti eteenpäin. Minulle on hahmottunut paremmin ne taidekasvatuksen kehykset, minkä sisällä voin lasten kanssa kokeilla, oppia, heittäytyä ja tutkia. Näiden kehysten ymmärtäminen on tärkeää, jotta taidetoiminta tukee pienten lasten kehitystä ja ilmaisua.

Lapset ovat myös opettaneet minulle paljon. Lasten ilo, energia, ennakkoluulottomuus ovat rohkaisseet minut mm. ohjaamaan draamaa ja laulattamaan lapsia. Tämä on ollut parasta - haastaa itseään ja sallia hassuttelu (vaikka aina ei pysyisikään nuotissa).

Sain maalata päiväkotiin vihreän seinän kaikkien ryhmien iloksi. Vihreä seinä mahdollistaa seikkailun eri paikkoihin "Green screen" menetelmällä.

Pienryhmissä olemme käsitelleet aihetta "minä ja muut". Lapset sanallistivat kehon osia samalla, kun he tekivät varjoteatterinukkeja. Nuket seikkailivat lasten varjoteatteriesityksissä.

 Tutustuimme myös tuntoaisteihin ja lapset saivat valokuvata asioita, mikä tuntuu pehmeältä, kovalta, painavalta yms.

 Viime keväänä lapset tutustuivat onnellisuuden tunteeseen. Osa viskareista pääsivät toteuttamaan yhteismaalausta Kirkkonummen kirjaston viereiseen remonttiseinään. Lasten viime keväänä tehdyt onnellisuudesta kertovat piirustukset kiinnitettiin retkimatkalla maalaukseen. Marraskuussa lasten käsimaalaukset ja piirustukseen saavat näkyvyyttä Kirkkonummen valotaideteoksissa. Näin julistamme Suomi 100 juhlavuotta. On tärkeä tietää, mikä tekee tämän päivän lapset onnellisiksi.

Haapajärven päiväkoti: Hatut metsässä

Teimme metsäretkellä kivat hatut Pellava-ryhmän ja viskareiden kanssa. Nämä merirosvo- ja prinsessahatut olivat niin mieluisia tehdä ja pitää, että ohjetta kannattaa jakaa toisillekin!

Yhtä hattua varten tarvitsee kaksi sanomalehtiaukeamaa. Ne avataan ja annetaan olla päällekkäin:

Aukeama taitetaan puoliksi niin, että avoin reuna jää alas taittelijaa kohden:

Lehti taitetaan vielä puoliksi, jotta saadaan yläreunan keskikohta selville:

Viimeisin taitos avataan:

Yläkulmat taitetaan kolmioiksi keskiviivalle asti:

Toistetaan sama toiselle yläkulmalle:

Alahelmasta taitetaan kaksi lehteä kolmioiden päälle:

Koko komeus käännetään ympäri:

Kummaltakin sivulta taitetaan pystysuunnassa kaistaleet. Mitä pienempään päähän hattu tulee, sitä leveämpi kaistale kannattaa kääntää:

Lopuksi taitetaan tämän puolen alahelma kolmion päälle:

Hatun voi koristella haluamallaan tavalla. Me laitoimme metsässä hatun reunoille kaksipuolista teippiä, johon oli helppo asetella esimerkiksi kukkia, lehtiä ja pikkukeppejä. Hatuista tuli upeita!

Hatut päässä oli kiva leikkiä ja puuhailla metsässä!

Haapajärvi: Uuden äärellä

Elokuusta alkaen Haapajärven päiväkodissa taidepedagogi on siirtynyt kokonaan työskentelemään 3-5 -vuotiaiden ryhmään, Pellaviin. Ryhmässä on paljon uutta: uusia lapsia, uusia aikuisia ja uusia tiloja. Alkusyksy ryhmässä on mennyt tutustuessa uusiin ihmisiiin ja toimintatapoihin. Yhdessä ollaan mietitty sääntöjä ja päivän kulkua - ja tietysti retkeilty lähimetsässä!

Ensimmäisellä metsäretkellä kertasimme mitä kaikkea pitää muistaa, kun lähdemme metsään. Kuvasimme muistiin: kumpparit, kurikset ja liivi päälle. Kuvasimme myös mitä metsässä saa tehdä: syödä mustikoita ja kerätä ja kosketella esimerikiksi lehtiä ja keppejä. Muistelimme myös mitä ei saa kerätä ja tuhota: sieniä, hyönteisiä ja niiden koteja sekä sammalta. Kuvista koottu taulu muistuttaa metsäretkeilijöitä aina metsään lähtiessä!

Jokaisen retken jälkeen suut ovat olleet sinisinä mustikoista. Suuhun on löytynyt myös muutama ahomaanmansikka ja vadelmakin! Herkuttelun jälkeen laulu ja tarinointi ovat luistaneet mukavasti. Mustikoilla olemme myös piirtäneet metsässä. Metsäiset kuvat koristeltiin kanervankukilla ja muilla kasveilla.

Eläimet kiinnostavat kovasti. Pikkuetana löytyi metsäpolulta ja sitä ihmeteltiin. Mistä etanat tykkäävät? Sienissä on ainakin etanan puremia. Pieni etana sai uuden kodin sienestä.

Vaikka sieniin ei saa lapset koskea, ne kiinnostavat kovasti. Metsäretkillä mukana on Oppi&Ilo -sarjan luontoretkikortit. Sieltä voi etsiä kuvia esimerkiksi sienistä ja tunnistaa niitä. Löysimme metsästä jopa supermyrkyllisen valkoisen kärpässienen. Siitä otimme useita valokuvia, olihan se niin kammottavan kaunis!